Onpas se viikko taas vierähtänyt nopeasti ja ollaan jo viikonlopussa. Johtuisikohan se siintä, että maanantai oli vielä pyhä vai siintä että torstaihin asti oli työt. Tiedä häntä sitten.
Pääsiäisenä vanhemmat oli lenkillä ja äitini kaatui ja pahasti kaatuikin ei edes omin avuin ylös päässyt. Silmäkulma oli auki ja silmälasit vinkkuralla, käsikipeä ja kylkiluihin sattui. Arvatkaahan vaan menikö lääkäriin, no ei tietenkään sanoi vaan et "ei nyt pyhinä viitsi ei ne kuitenkaan mitään tee menee sitten arkena jos siltä vielä tuntuu". No tuntuihan se siltä ja tiistaina sitten suostui lääkäriin menenmään kunhan ensin imuroi ja laittoi ruuan jne. No kuinkas ollakkaan olihan se ranne murtunut ja kipsattiin neljäksi viikoksi. Ei vieläkään tuo teräs mummo ymmärtänyt, että olisi sinne kannattanut mennä jo aikaisemminkin. Tällä viikolla äitini käsi kipsissa kurvailee autolla, keittää borskeittoa, pesee ikkunoita jne.. kun aika on niin pitkää ja tuntee itsensä turhautuneeksi. Tälläinen äiti meillä.
Itse olen jotenkin laiskanpuoleisesti siivoillut, hoitanut pyykkihuoltoa ja tehnyt käsitöitä. Flunssa vaihteeksi yrittää puskea päälle tai sitten on vaan todella kovat allergia oireet. Nuoriso on siirtynyt myös normaaliin koulun käyntiin koeviikkojen jälkeen.
Voitin toissaviikolla teatterilipun omaan paikalliseen teatteriimme. Eilen sitten olimme ystäväni ja äitini kanssa katsomassa Paperihattuja joka oli aivan ihastuttava esitys. Roolisuoritukset olivat huippu hyviä ja lisäksi olihan esityksessä mukana huikea Janne Ravi siis se mies joka esiintyy Mcdonaldsin mainoksessa millon luolamiehenä ja milloin minäkin siis euron hampurilainen. Janne Ravi on ihan huippu näyttelijä, ilmeikäs ja sujuva sanainen. Tosin kukaan näyttelijä ei jäänyt hänen varjoonsa. Paperihatut kertoo Veikko Lavin elämästä omalla tavallansa hiukan modernimmalla tavalla mutta hienosti. Veikko Lavin elämästä on tänä vuonna kulunut 100 vuotta ja hän asui kotikaupungissamme viimeiset 14 vuotta. Teatterissa pitäisi käydä useammin.
Nyt olisi aika varmaan alkaa puuhastella näitä koti hommia ja miettiä miten viikonlopun viettäisi.
Siis jonkinlaista siivoamista ja ruuanlaittoa tiedossa. Olisi ihana jos saisi jonkinlaisen inspiksen korttien tekoon sillä kohtahan jo tarvii äitienpäiväkortteja ja ainakin yksin 9v. kortti ja yksi aikuisen kortti tarvitaan. Karhulassa olisi huomenna markkinat jos sinne vaikka ehtisi käymään, katsotaan. Niin ja sitten toki mummoa ja vaaria pitää käydä tapaamassa ja mielellään veljen perhettäkin. Johan siinä olikin ohjelmaa kerrakseen.
Pääsiäisenä vanhemmat oli lenkillä ja äitini kaatui ja pahasti kaatuikin ei edes omin avuin ylös päässyt. Silmäkulma oli auki ja silmälasit vinkkuralla, käsikipeä ja kylkiluihin sattui. Arvatkaahan vaan menikö lääkäriin, no ei tietenkään sanoi vaan et "ei nyt pyhinä viitsi ei ne kuitenkaan mitään tee menee sitten arkena jos siltä vielä tuntuu". No tuntuihan se siltä ja tiistaina sitten suostui lääkäriin menenmään kunhan ensin imuroi ja laittoi ruuan jne. No kuinkas ollakkaan olihan se ranne murtunut ja kipsattiin neljäksi viikoksi. Ei vieläkään tuo teräs mummo ymmärtänyt, että olisi sinne kannattanut mennä jo aikaisemminkin. Tällä viikolla äitini käsi kipsissa kurvailee autolla, keittää borskeittoa, pesee ikkunoita jne.. kun aika on niin pitkää ja tuntee itsensä turhautuneeksi. Tälläinen äiti meillä.
Itse olen jotenkin laiskanpuoleisesti siivoillut, hoitanut pyykkihuoltoa ja tehnyt käsitöitä. Flunssa vaihteeksi yrittää puskea päälle tai sitten on vaan todella kovat allergia oireet. Nuoriso on siirtynyt myös normaaliin koulun käyntiin koeviikkojen jälkeen.
Voitin toissaviikolla teatterilipun omaan paikalliseen teatteriimme. Eilen sitten olimme ystäväni ja äitini kanssa katsomassa Paperihattuja joka oli aivan ihastuttava esitys. Roolisuoritukset olivat huippu hyviä ja lisäksi olihan esityksessä mukana huikea Janne Ravi siis se mies joka esiintyy Mcdonaldsin mainoksessa millon luolamiehenä ja milloin minäkin siis euron hampurilainen. Janne Ravi on ihan huippu näyttelijä, ilmeikäs ja sujuva sanainen. Tosin kukaan näyttelijä ei jäänyt hänen varjoonsa. Paperihatut kertoo Veikko Lavin elämästä omalla tavallansa hiukan modernimmalla tavalla mutta hienosti. Veikko Lavin elämästä on tänä vuonna kulunut 100 vuotta ja hän asui kotikaupungissamme viimeiset 14 vuotta. Teatterissa pitäisi käydä useammin.
Nyt olisi aika varmaan alkaa puuhastella näitä koti hommia ja miettiä miten viikonlopun viettäisi.
Siis jonkinlaista siivoamista ja ruuanlaittoa tiedossa. Olisi ihana jos saisi jonkinlaisen inspiksen korttien tekoon sillä kohtahan jo tarvii äitienpäiväkortteja ja ainakin yksin 9v. kortti ja yksi aikuisen kortti tarvitaan. Karhulassa olisi huomenna markkinat jos sinne vaikka ehtisi käymään, katsotaan. Niin ja sitten toki mummoa ja vaaria pitää käydä tapaamassa ja mielellään veljen perhettäkin. Johan siinä olikin ohjelmaa kerrakseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti